Kotoa lähdön jälkeen Rainer on samoillut pitkin Praxin erämaita kaikkea vaaraa välttäen, mutta hurjaa tiedon janoansa mahdollisimman hyvin tyydyttäen. Niinpä hänelle oli kertynyt siinä määrin tietoa (kääröjä, rullia, papuryksia, osittain palaneita karttoja, vähemmän palaneita karttoja, kokonaisia karttoja, satuja, taruja, kertomuksia, kuuluisia vanhojen akkojen höpinöitä, jne.), että hänen oli pakko hankkia muuli kantamaan kaikki tämä tieto. Onneksi varallisuutta oli kertynyt riittävästi moiseen hankintaan. Saipa hän tingattua kaupan päälle myös yhden veitsen (kun ei jaksanut käyttää paljoa aikaa tinkaamiseen), jonka talletti muulin selässä olevaan säkkiin. Mutta kaikki tämä tieto, minkä Rainer oli saanut sullottua muulin selässä olevaan säkkiin, ei hänelle riittänyt. Tärkeämmän ja salaisemman tiedon saanti kuitenkin edellytti vaarallisia tutkimusmatkoja. Rainerin itsepuolustuskyvyille moiset matkat olisivat liian vaarallisia. Tästä johtuen Rainer etsikin itselleen sopivaa henkivartijaa pitkään ja hartaasti. Tälläinen löytyi eräästä Humaktin soturista, jonka nimeä Rainer ei vielä aina muista, uusi tuttavuus kun on. Kuitenkin asiat saatiin sovittua. Rainer tunsi olonsa huomattavasti turvallisemmaksi henkivartijansa kanssa, vaikka hän oli Raineria pienempi. Henkivartijan miekan koko kuitenkin kompensoi tämän eron täydellisesti.

Eräänä päivänä ollessaan päiväkaljalla kantakuppilassaan Rainer ja hänen henkivartijansa tutustuivat perin eriskummalliseen kaveriin. Tyypin nimi oli Fehnan, tai ainakin niin hän sen itse lausui. Jutusteltuaan Fehnanin kanssa Rainer totesi, että mistään järjen jättiläisestä ei ole kyse, mutta eräs asia sai kuitenkin kiinnittämään Rainerin huomion. Tämä oli tapa jolla Fehnan kertoi harrastuksestaan (tai oliko se sitten enemmän kuin harrastus jäi vielä hämärän peittoon). Tämä harrastus oli kaikenlaisten taikaesineiden teko. Rainerin ymmärrettyä Fehnanin olevan erityisen hyvä tässä harrastuksessaan, hän kyseli siitä lisää. Paljastuikin, että Fehnan teki parasta aikaa jotain esinettä jota hän kutsui aparaatiksi. Saatuaan vilkaista aparaattia Rainer ymmärsi välittömästi, että kyseessä ei ollut mikään jokapäiväinen mahtisormusluomustekele. Tämän ansiosta Rainer halusi ottaa Fehnanin "suojelukseensa" (tai niin hän antoi Fehnanin ymmärtää asian) ja auttaa tätä saattamaan aparaattinsa loppuun. Tietenkin mielessä kuinka hän itse voisi valtavana tiedon janoajana ja myös kauppiaana hyötyä asiasta.

Rainer oli varsin tyytyväinen uusiin kumppaneihinsa, sillä he kumpkikin edustivat jotain mikä Rainerilta puuttui, eli taistelutaitoa ja tietoa. Rainerista hänen tulevaisuutensa näytti valoisalta.

Sattui sitten käymään niin, että Rainerin penkoessaan muulinsa säkkiä, hänen käsiinsä osui käärö. Siinä oli kertomus vanhasta kääpiökaivannosta. Kääpiöthän kaivoivat jotain, jota kutsuttiin raudaksi, ja se oli erityisen harvinaista ja siten myös erityisen arvokasta. Kun kerran Fehnan myös tarvitsi rautaa aparaattiinsa (mikä kumma se sitten liekkään, mutta sen Rainer haluaa ehdottomasti tietää), niin tuntui luontevalta suunnata kyseiselle kaivannolle. Retken vaarallisuus tiedettiin etukäteen, koska Rainerin käärö näytti peikkojen puhdistaneen kaivannon kääpiöistä ja ammoisia aikoja sitten. Tuosta tiedosta pystyi päättelemään, että kaivonnossa saattoi olla peikkoja. Oli huomattavan välttämätöntä, että Rainerilla oli henkivartijansa mukana, koska Fehnanin taistelutaidot eivät olleet mitenkään tiedossa. Matka osoittautui menestykseksi, sillä Fehnan toimi loistavana lingon käyttäjänä (ainakin Rainerin mielestä, joka ei osaa käyttää linkoa lainkaan) ja henkivartija aivan uskomattomana miekan heiluttajana. Rainer totesi matkan jälkeen, että hänen ei tarvitse vaivautua miettimään enää ollenkaan miten selviytyä taisteluista, jos Fehnan ja hänen henkivartijansa ovat mukana (tai ainakin hänen henkivartijansa). Rainer voi siis täydellisesti keskittyä tiedon keräämiseen ja samalla, mutta pienemmällä prioriteetilla, rikkauksien haalintaan. Tältä reissulta karttui tietoa peikoista ja heidän kätyreinään toimivista lentävistä jättiläiskovakuoriaisista. Lisäksi mukaan lähti mukava saalis kääpiöiden arvometallia (rautaako?) sisältävää tavaraa. Näistä saisi hyvän hinnan oikeilla markkinoilla.

Rainerin valtava tiedonjano yltyi entisestään kääpiökaivantoon tehdyn reissun jälkeen. Aparaatti oli varsin kiintoisa vempele, ja mitä sillä sitten ikinä tekikään, jäi vielä arvoitukseksi. Tämä ei tietenkään kelvannut Rainerille lopputulokseksi. Lisää tietoa siis tarvitaan, joten Fehnanin seuralaisuus on toivottua. Hänen mielenliikkeitä taytyy vain kestää, samalla jotenkin kummasti pitäen hänet hengissä. Toisaalta Rainerin henkivartija on mitä mielenkiintoisin henkilö, varsinkin kun hänen loistava taistelutaito selvisi. Siispä henkivartijan taustat on selvitettävä, koska voi olla vaarallista pitää henkivartijaa, josta ei TIEDÄ kaikkea.

 Create your own free wiki!HelpPublic, not yet premium Privacy Policy RSS